Peter Franzén: Tumman veden päällä (Tammi 2010)Tumman veden päällä on lapsen silmin kerrottu tarina kasvamisesta, arjesta ja perheväkivallasta. Isän alkoholinkäyttö ja viinapäissään äidin runtelu repii nuoren Peten ja hänen pikkusiskonsa Suvin perhettä. Useammin kuin kerran lapset lähtevät keskellä yötä äitinsä kanssa mummolaan, kun isä on taas ottanut liikaa.
Parasta kirjassa oli ehdottomasti pienen Peten kerronta. Välillä keskityttiin asioihin, jotka aikuinen ohittaisi olankohautuksella, mutta jotka Petelle oli hyvin tärkeitä. Hassua miten paljon nautin lapsen näkökulmasta, kun kuitenkin inhosin Brunon naiivia ajattelua Poika raidallisessa pyjamassa -kirjassa.
Ei ollenkaan huono kirja, vaikka jännityksellä sitä aloitinkin. Minkä sitä ennakkoluuloilleen voi, mutta en mielellään tartu esikoiskirjaan, jonka kirjoittaja on tullut tutuksi jostain muusta kuin kirjallisista lahjoistaan. Mutta jes Franzén, tätä luki oikein mielellään!
Alku: "Avaan silmäni ja tuijotan kattoon"
***
Onko tämä jollain tapaa omaelämänkerrallinen tai tositapahtumiin perustuva vai miksi päähenkilön nimi on Pete?!
VastaaPoistaKatri, on omaelämäkerrallinen, autofiktiivinen fiktio. :)
VastaaPoistaOon niin monta kertaa meinannu lainata tän mut tätä ei ikinä oo kirjastossa -.- Nyt haluttaa entistä enempi lukea tämä ko kerroit oman näkemyksen kirjasta :)
VastaaPoistaKiitos Hanna selvennyksestä! :) Alusta alkaen olen sen tiedostanut, että tämä on ainakin osin Franzénin omiin kokemuksiin perustuva, mutta en sitä tarkemmin lähtenyt tutkimaan, niin jätin asian kokonaan mainitsematta.
VastaaPoistaNiipu, taitaa olla aika haluttu kirja! Itselläni ainakin kävi nyt niin, että tänään on pakko palauttaa se kirjastoon, koska joku on mennyt varaamaan sen ja näin. Jäi kuvakin ottamatta kannesta! Kannattaa lukea :)
Eipä mitään. :)
VastaaPoistaVasta arviosi jälkeen aloin enemmän miettimään sitä, että miltä Peten lapsiääni tuntui verrattuna tuohon Brunoon. Pete on selvästi kypsempi ja hälle myös aikuiset puhuvat kypsemmin. Bruno oli jotenkin niin hölmö.
Ja ajatella, että pojilla on ikäeroakin sen pari vuotta. Itselleni tuli sellainen mieleen, että kun Poika raidallisessa pyjamassa on ainakin Goodreadsissa luokiteltuna young adult genreen, että onko sillä sitten osuutta asiaan. Että Brunon lapsekkaalla hölmöydellä on yritetty vedota nuorempiin lukijoihin.
VastaaPoistaMinäkin tykkäsin tästä, luin sen viime kesänä joskus. Ja mielenkiintoinen vertaus muuten raidallisen pyjaman Brunoon, täytyypä itsekin vähän miettiä tuota...:)
VastaaPoistaKiitos tiedosta, olen nimittäin tätä miettinyt, mutten ole jaksanut paremmin ottaa selvää :D
VastaaPoistaHeei, mulla on tuo parhaillaan kesken (ollut jo puoli vuotta, koska olen niin laiska lukija...) mutta loppusuora häämöttää jo! Kirja on mun mielestä paikoitellen vähän ahdistava ja alkuun tuntui vaikealta syventyä, koska varsinaista juontahan tässä ei ole. Tavallaan koko ajan odotin, että koska tässä alkaa tapahtua jotain :D Mutta esikoiskirjaksi kuitenkin aika passeli ja leffakin on kai jo tuloillaan!
VastaaPoistaSanna, nyt kiinnostaisikin lukea lisää kirjoja lapsen näkökulmasta. Ihan vertailun vuoksi! :)
VastaaPoistajammie, onpa mukava kuulla tuosta elokuvasta, en tiennytkään siitä! Ja näytelmäkin on näemmä tulossa.
Voi, juuri tänään hain kirjastosta tämän, kun sain sen varausjonosta itselleni! Nyt himottaisi päästä lukemaan, mutta Poikani Kevin on kesken, eikä sitä malta tauottaa... muutama muukin on lukemisen alla. Voi voi. Kiitos kirjoituksesta. Odotan tätä nyt entistä kovemmin! :-)
VastaaPoistaPaula, itselläni taas on Poikani Kevin tuossa kirjastonkirjahyllyssä odottamassa. Mikä sattuma! :)
VastaaPoista