Syksyn aikana luettuja

Blogin päivittäminen ei ole hirveästi jaksanut kiinnostaa. Yöpöydän alahyllylle on kerääntynyt pino kirjoja, joista en ole vielä kirjoitellut tänne, joten luvassa on taas tällainen useamman kirjan yhteispostaus. Nämä on luettu välillä elokuu-lokakuu. Poikani Kevinin arvion voi joku kokea hieman spoilaavaksi, vaikka parhaani mukaan yritinkin sitä vältellä. Joten jos et vielä ole lukenut sitä, mutta suunnittelet sitä, niin ehkä kannattaa hypätä yli! :)

David Foenkinos: Nainen, jonka nimi on Nathalie (Gummerus 2011)
Bongasin tämän Oota, mä luen tän eka loppuun -blogista juuri ennen erästä kirjastoreissuani. Törmäsinkin sitten tähän uutuushyllyssä ja vaikka en ollut ehtinyt vilkaisemaan arviosta paljon muuta kuin kuvan, oli se pakko lainata samantien. Kirjastosta kotiin tultuani kävin lukemassa arvion kokonaan ja innostuin kirjallinen Amélie luonnehdinnasta. Kirjaa lukiessani itselleni tuli samoja fiiliksiä, mutta loppua kohden ne katosivat jonnekin ja nyt en kykene edes muistamaan, että millaisen päätöksen Nathalien tarina sai. Tämä oli kuitenkin piristävän erilainen kirja ja voisin hyvin kuvitella lukevani jotain muutakin kyseiseltä kirjailijalta.
***

Lionel Shriver: Poikani Kevin (Avain 2006)
Poikani Kevin on tältä listalta se, joka olisi ehdottomasti ansainnut oman postauksensa (voi laiska minä)! Tämän vuoden aikana luettujen kirjojen listaa juuri tutkittuani voin kyllä sanoa, että tämä on sen listan yksi parhaista kirjoista. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun yritin lukea Poikani Kevinin. Ensimmäinen yritys kaatui joku reilu vuosi sitten melko alkumetreille. Aloin päästä vasta vauhtiin, kun se täytyikin palauttaa jo takaisin kirjastoon.

Kirjaa aloitellessani tuntui hirveän turhalta, kun Eva kävi läpi hänen ja Franklinin suhteen ensimmäisiä hetkiä, kun Keviniä ei vielä ole. Mitä pidemmälle kirjassa pääsin, sitä paremmin tajusin, kuinka tärkeitä kertomukset Kevinin lapsuudesta oli, miten ne auttoivat tajuamaan nykyhetken Keviniä. Kirjan ehdottomasti karmaisevin hetki oli se, kun vihdoin tajusin, että miten siellä kotona on käynyt ja että mihin Eva niitä kirjeitään kirjoittaa. Ne hetket, kun Eva kiertelee tyhjässä kodissaan, hyi! Mutta oli kyllä ihan kamalan kamala ja hyvä kirja!
****+

Erlend Loe: Hiljaiset päivät Nigellan lumoissa (Johnny Kniga 2011)
Olin tähän jollain tavalla niin pettynyt, että tässä on nyt vain lukupäiväkirjastani kopioitu pieni arvio: "Voi Erlend, miksei tässä tapahtunut oikein yhtään mitään!? Mixing Part -läppä oli hauskin ja se olisi kyllä saanut päästä suomennoksenkin nimeen. Kyllä tuossa lopussa nyt olisi jotain actionia saanut olla. Vaikka siellä Lontoossa. Mutta kolme tähteä tulee jo ihan siitä, että sain pidellä kädessäni uutta Loeta."
***-

Joni Pyysalo: Ja muita novelleja (WSOY 2011)
Ensiksi haluaisin mainita aivan täydellisen kansikuvan! On kuin kirjan nimestä puuttuisi osa ja kanteen listatuista novellien nimistä on viivattu yli puolet pois. Myös takakansi on toteutettu samalla tyylillä ja sen tekstistä on viivattu reilulla kädellä osia yli ja jätetty jäljelle ihan toimiva ja suomelta kuulostava kokonaisuus. Kyllä, olen moneen otteeseen yrittänyt tiirailla mustien viivojen tuolle puolen, mitähän siellä mahtaa lukea! Novelleista erityisesti mieleen jäi Tee ilman marmeladia, joka käsittelee niin uskomatonta nettipeliriippuvuutta, että ihan pahaa tekee. Monesta novellista jäi oikein kunnon cliffhanger olo, teki mieli huutaa, että ei tämä nyt tähän voinut loppua!!
***

Joni Skiftesvik: Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja (WSOY 2008)
Puhalluskukkapoika näyttääkin unohtuneen kuvasta. Tämä kun on oma kirja, toisin kuin muut. Ostin tämän jostain alelaarista kauniin nimensä ansiosta ja siitä nimestä johtuen odotinkin jotain aivan erilaista tekstiä, kuin mitä lopulta oli tarjolla. Skiftesvik kirjoitti useassa novellissa jostain sellaisesta aiheesta, jota en tunne ja sen johdosta takerruin yksityiskohtiin, kun en osannut juuri sen aihealueen erityissanastoa. Pidin eniten kirjan aloittavasta (Aavistaja) ja kirjan lopettavasta (Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja) novellista.
***

-Mikä sinusta tulee isona?
Ville nauroi koko leveällä suullaan. Maitohampaat olivat kuin valkoisia helmiä. -Taivaankoljaaja tietenkin, hän sanoi.
(...)
-Onkohan se joku enne, kun se puhuu taivaan korjaamisesta? Lennu sanoi äidille.



Tänään tuli 60 täyteen tänä vuonna luetuissa kirjoissa ja olen siitä erityisen iloinen. En ole nimittäin koskaan ennen lukenut näin paljon kirjoja vuoden aikana! Edellinen ennätykseni oli 59 ja se oli vuodelta 2008. Nyt olisi ehkä syytä nostaa Goodreadsiin asettamaani tavoitetta, mutta mitä turhia.

2011 Reading Challenge

Jaana has


completed her goal of reading 60 books in 2011!

hide

60 of 60 (100%)

view books