Tomi Kontio: Ilman nimeä olisit valoa (Teos 2011)
Olen viime aikoina löytänyt paljon suupielet korviin saavia runokirjoja ja tässä niistä taas yksi. Suosittelen lukemaan Erjan kirjoituksen Kontion kirjasta. Sieltä löytyy myös hyvä esimerkki Kontion käyttämästä tekstin osittaisesta lihavoinnista, joka luo aivan kuin uuden runon toisen sisään. Itse en ehtinyt kirjoittaa niistä yhtäkään ylös, luin viimeiset sivut kiireellä, koska kirja piti palauttaa kirjastoon. Joku ryökäle oli kehdannut varata sen!
"Keittiön pöydällä
on pieni lappunen:
pari sanaa ja hymyilevä aurinko.
Joku kutsuu sitä rakkaudeksi."
★ ★ ★ ½
0 kommenttia:
Lähetä kommentti