tiistai, 27. joulukuuta 2011

Ilman nimeä olisit valoa


Tomi Kontio: Ilman nimeä olisit valoa (Teos 2011)

Olen viime aikoina löytänyt paljon suupielet korviin saavia runokirjoja ja tässä niistä taas yksi. Suosittelen lukemaan Erjan kirjoituksen Kontion kirjasta. Sieltä löytyy myös hyvä esimerkki Kontion käyttämästä tekstin osittaisesta lihavoinnista, joka luo aivan kuin uuden runon toisen sisään. Itse en ehtinyt kirjoittaa niistä yhtäkään ylös, luin viimeiset sivut kiireellä, koska kirja piti palauttaa kirjastoon. Joku ryökäle oli kehdannut varata sen!


"Keittiön pöydällä
on pieni lappunen:
pari sanaa ja hymyilevä aurinko.
Joku kutsuu sitä rakkaudeksi."


★ ★ ★ ½

maanantai, 26. joulukuuta 2011

Pimeän kirkkaus


Claes Andersson: Pimeän kirkkaus (WSOY 2010, suom. Jyrki Kiiskinen)

Ihastuksen huokaus jos toinenkin kuului lukiessani tätä kirjaa ennen joulua. Rakas joulupukki, taisit unohtaa tämän lahjoistani, käykö jos pidän tämän kirjaston kirjan? :)

"Lokakuu repii puiden vaatteet, sinkoaa linnut
maan alle, ryöstää rouvien hatut, paidat pyykkinarulla
ovat sairastuneet tanssimaniaan, myrsky tyrkkii mihin tahtoo
Talo on muuttunut suuriksi uruiksi joita tuuli soittaa
Raitis ilma saa sydämen iloitsemaan luuhäkissään
tunkkaisen kesän jälkeen. Kaupassa ollaan yhtä mieltä, ettei
ilma ole kummoinen mutta viimein voi olla oma itsensä
toivoton janoinen allapäin äkäinen tyly paranoidi rahaton ja ruma"

★ ★ ★ ★

Käännöksiä


Jean Kwok: Käännöksiä (Bazar 2011)

Kimberly on 11-vuotias hongkongilainen, joka muuttaa Paula-tädin avustuksella äitinsä kanssa New Yorkiin. Elämä uudessa maassa ei kuitenkaan ole unelmaa. Tädin järjestämä asunto on surkea murju, missä ikkuna on rikki, lämmitys ei toimi ja torakat ovat itsestäänselvyys. Äiti työskentelee sukulaisten vaatetehtaassa surkealla palkalla, kun taas Kimberly aloittaa opintonsa uudessa koulussa vieraan kielen keskellä ja iltansa hän viettää äidin apuna tehtaalla. Kim tekee kovasti töitä pärjätäkseen ja menestyäkseen, jotta hän voisi järjestää itsellensä ja äidilleen paremmat oltavat.

Tutustuin tähän kirjaan luettuani Katrin arvion ja kuinkas ollakaan, se löytyi kirjaston uutuushyllystä seuraavalla lainauskäynnilläni! Joulun kunniaksi laahasin kotiin aika pinon kirjoja ja tämä sai kunnian olla ensimmäinen luettavani.

Käännöksiä oli ehdottomasti viihdyttävää lukemista. Vaikka osin tapahtumat saattoivat olla hieman yllätyksettömiä, Kimin ja hänen äitinsä eloa ja etenkin Kimin kielen kehitystä oli mukava seurata. Ja loppu tuli itselleni yllätyksenä, joka on aina ihan positiivinen seikka, vaikka lopun käänne sydäntäni vähän jäytäisikin.

Enkä sitten tiedä, että kuinka paljon lukukokemukseeni vaikutti tehtaalla työskennellyt poika, Matt, johon saatoin ehkä vähän ihastua. Jostain syystä tuosta ihanuudesta saattoi tulla vähän Anu Jaantilan Sanna-kirjoista tuttu Sam mieleen. Aah ♥

Alku: "Minä olen lahjakas luonnostani."

★ ★ ★ ★

lauantai, 24. joulukuuta 2011

Hyvää joulua !



Lapsen lailla jouluun kulje,
kuusen luona silmät sulje.
Muista joulut entiset
- tiedän että hymyilet.