Aivan ihmeellinen laiskamato! Siis aivan mahdoton! Lupasin toteuttaa tämän haasteen heti samana viikkona, mutta sitten tapahtui jotain ja se vain venyi ja venyi ja venyi. Kyseessä taisi olla se traumaattinen viikko, kun hammaslääkäri vei suustani yhden hampaan ja olin aika tolaltani sen jäljiltä. Mutta nyt on purukalusto kunnossa, joten asiaan!
Sain Katrilta Jos minä saisin valita -haasteen. Maailmassa on liian iso määrä vakavampiakin asioita, jotka kaipaisivat muutosta, mutta halusin tehdä tämän vähän kieli poskessa.
Jos minä saisin valita...
♥ ärsyttävää Bafucin mainosta ei näytettäisi televisiossa
♥ viherkasvit pysyisivät helpommin elossa
♥ kosketusnäytöt eivät olisi vallanneet puhelinmarkkinoita
♥ karkit eivät lihottaisi lainkaan
♥ energiansäästölampuilla ei kestäisi niin kauan syttyä
♥ kahvin juominen ei olisi aikuisuuden merkki
♥ munien ja sokerin vaahdottaminen ei kestäisi niin kauaa
♥ kinkkupaketeista ja muista ruokatarvikkeista olisi tarjolla pienempiä versioita yksin asuvia varten
♥ koskaan ei tulisi sellaista hetkeä, ettei tee mieli lukea
Jos jollain on tämä vielä tekemättä, niin olkaa hyvä ja ottakaa! Tästä on jo nyt niin kauan, etten lähde ketään nimeämään.
Täällä on joku pieni lukujumi menossa. Sarah Watersin Vieras kartanossa on ollut työn alla jo yli viikon, enkä ole edennyt kuin 156 sivua. Olin jo melkein luovuttamassa. Alussa ei tapahtunut mitään ja kartanon kuvailu kävi niin tylsäksi että HUH. Hetki sitten alkoi kuitenkin tapahtua, joten katsotaan nyt miten käy.
Äänikirjat on alkanut kiinnostaa koko ajan enemmän ja enemmän. Kuuntelin juuri Lindgrenin Marikin ja nautin suunnattomasti. Marikki on muutenkin niin ihana (pakko hankkia se omaan hyllyyn oikein kirjana) ja kun lukijana on vielä ihana Inkeri Wallenius, niin onnelliset tiskihetket on taattu! Tavakseni on nimittäin muodostunut piristää tylsää tiskausta äänikirjoilla. Toimii!
keskiviikko, 29. helmikuuta 2012
maanantai, 27. helmikuuta 2012
INSPISvalokuva #83: Minun ja hänen
"Mun ja sun, minun ja hänen, meidän ja teidän... Kovaa kontrastia tai samankaltaisuutta. Tulkitse!" Get Inspired! valokuvaushaaste.
Olen asunut nykyisessä kodissani vuoden ja kaksi päivää. Varmaan puolet tuosta käsipyyhkeet roikkuivat vessan naulassa ilman nimeä tai tarkoitusta, koska en oikein tiennyt miten yksineläjän olisi parasta tuollaiset nimetä. Perheen kohdalla se on mielestäni hyvin simppeliä, mutta "Jaana" ja "Vieras" kuulosti mielestäni kovin typerältä. Sain lopulta kuitenkin mahtavan ehdotuksen ja siitä lähtien täällä on vallinnut jaottelu Minä ja Muut. Ja se toimii!
Vessassani on ihan mahdottomuus kuvata luonnonvalolla, salamaa inhoan ja kuvankäsittelyssä en ole mikään mestari, joten kuva on mitä on :)
Olen asunut nykyisessä kodissani vuoden ja kaksi päivää. Varmaan puolet tuosta käsipyyhkeet roikkuivat vessan naulassa ilman nimeä tai tarkoitusta, koska en oikein tiennyt miten yksineläjän olisi parasta tuollaiset nimetä. Perheen kohdalla se on mielestäni hyvin simppeliä, mutta "Jaana" ja "Vieras" kuulosti mielestäni kovin typerältä. Sain lopulta kuitenkin mahtavan ehdotuksen ja siitä lähtien täällä on vallinnut jaottelu Minä ja Muut. Ja se toimii!
Vessassani on ihan mahdottomuus kuvata luonnonvalolla, salamaa inhoan ja kuvankäsittelyssä en ole mikään mestari, joten kuva on mitä on :)
maanantai, 20. helmikuuta 2012
Neljä löytöä kolmella eurolla
Niin siinä sitten taas kävi, että lähdin äidin kanssa Konttiin, eikä sieltä nyt tyhjin käsin pois päässyt. Jaksan aina hämmästellä niitä kirjahyllyjä ja edullisia hintoja. Tällä kertaa ostin pokkarikorista kolme pokkaria kahdella eurolla ja -50% korista yhden kovakantisen eurolla.
Cecilia Samartin: Señor Peregrino
Kim Hyun Hee: Sieluni kyyneleet
John Irving: Neljäs käsi
Chris Cleave: Little Bee
Sieluni kyyneleet luin juuri kirjastosta lainattuna ja kun törmäsin siihen näin pienellä hinnalla, niin pakkohan se oli ostaa omaksi. Loput ovat uusia tuttavuuksia. Nauratti tuo Señor Peregrino. Se on kustantajan ennakkokappale ja kannessa lukee "EI MYYNTIIN". Hups. Yksikään kirjoista ei ole missään huippukunnossa, mutta ei sellaista sovi odottaakaan tuon hintaisilta kirppislöydöiltä.
Little Bee kiinnostaa tällä hetkellä eniten. En ole tainnut lukea muuta kirjallisuutta englanniksi kuin Potterit ja Twilightit (oli kiire päästä lukemaan ennen suomennosta). Muuten englanniksi lukeminen on rajoittunut vain nettiin.
Talven aikana luettuja
Kuluneen talven aikana on päässyt taas kertymään muutamia kirjoja, joista on jäänyt bloggaamatta. Itselläni on tällä hetkellä pieni reader's block, kun mikään kirja ei oikein maistu, joten tässä tulee nyt ryminällä kaikki unohtuneet.
Jodi Picoult: Yhdeksäntoista minuuttia (Karisto 2008)
Kouluammuskelusta kertova Yhdeksäntoista minuuttia valikoitui itselläni jostain syystä joulupyhien kirjaksi. Olihan tämä toisaalta karmivaa luettavaa, kun ajattelee ajankohtaa, mutta tämä piti kyllä otteessaan ja aika kului nopeasti. 2010 joulukirjani oli Poika raidallisessa pyjamassa, mihin tässä vielä joudutaan. Ehdotuksia karmivaksi joulukirjaksi 2012?
Muistan että tämä oli hyvä. Älyttömän hyvä. Mutta tässä ja nyt huomaan, etten muista juonesta oikeastaan mitään. Luin viime vuonna myös Poikani Kevinin ja katsoin Elephant elokuvan ja nyt ne kaikki ovat sekoittuneet päässäni yhdeksi isoksi mössöksi. Harmillista. Pääsenpähän nopeammin lukemaan tätä mainiota kirjaa uudestaan, kun juonenkäänteet ovat päässeet unohtumaan!
*****
Joanne Harris: Pieni suklaapuoti (Otava 2008)
Pieni suklaapuoti elokuva on nähty se viisi miljoonaa kertaa, mitä se on tullut telkkarista ja siihen päälle vielä pari kertaa DVD:ltä. Kului pitkään ennen kuin tajusin sen perustuvan samannimiseen kirjaan ja että kirjalle on vielä jatkoakin Karamellikenkien muodossa.
Pieni suklaapuoti oli mukava ja nopealukuinen tarina, mitä nyt en voinut olla vertaamatta kirjan ja elokuvan eroja. Pidin siitä miten Viannen menneisyyttä valotettiin ja jotenkin hänen ja tyttärensä tarina aukesi kirjassa paljon paremmin kuin elokuvassa. Eniten jäi hämmentämään Rouxin hämmentävän pitkään kestänyt kylmäkiskoisuus, joka ei tullut elokuvassa esiin lainkaan samalla tapaa. Eikä nyt takerruta siihen, että elokuvassa Rouxia näyttelee ihana Johnny Depp ;)
***
Turkka Hautala: Salo (Gummerus 2009)
Mikä ihme sai minut välttelemään tätä kirjaa näin pitkään!? Salo ehti olla hyllyssäni jo pidemmän aikaa, kunnes ryhdistäydyin ja tartuin kirjaan. Kai se on se epäluuloisuus suomalaisia kirjailijoita kohtaan. Välillä se nostaa melankolista päätään.
Salossa kertoja vaihtuu jokaisessa luvussa ja eri kertojien tarinat kietoutuvat kiehtovasti yhteen. Uuden luvun alkaessa sitä koittaa pähkäillä, että kukahan tämä on ja miten tämä nyt kytkeytyy edelliseen. Kovinkaan usein en jää pohtimaan kirjojen hahmoja sen pidempään, mutta näiden pienten makupalojen jälkeen jäin miettimään, että miten näille kaikille ihmisille kävi. Halusin vielä vähän lisää. Salo oli kohdallani positiivinen yllätys ja se saa kyllä aivan varmasti jäädä kirjahyllyyni odottelemaan seuraavaa lukukertaa.
****
Cormac McCarthy: Tie (WSOY 2008)
Tie on majaillut hyllyssäni jo kesästä 2010, kun ostin sen Vammalasta Vanhan kirjallisuuden päiviltä. Elokuvaversion kävin katsomassa jo elokuvateatterissa, koska rakkaani Viggo Mortensen ♥ Elokuvasta jäi hyvin vahvasti todella ahdistava tunnelma, joten kirjan lukeminen vain venyi ja venyi. Elokuvan näkeminen ehdottomasti pilasi tätä lukukokemusta. Tietyt kohdat olivat jääneet niin ahdistavina mieleeni, että kaikki keskittymiseni meni siihen, että jännitin vain niiden tulemista. Olihan tämä ihan hyvä kirja, mutta ei minulle. Liikaa maailmanlopun tunnelmia ja selviytymistaistelua. Kummallista, koska Kertomus sokeudesta (José Saramago) on kuitenkin yksi lempikirjoistani.
***
Jodi Picoult: Yhdeksäntoista minuuttia (Karisto 2008)
Kouluammuskelusta kertova Yhdeksäntoista minuuttia valikoitui itselläni jostain syystä joulupyhien kirjaksi. Olihan tämä toisaalta karmivaa luettavaa, kun ajattelee ajankohtaa, mutta tämä piti kyllä otteessaan ja aika kului nopeasti. 2010 joulukirjani oli Poika raidallisessa pyjamassa, mihin tässä vielä joudutaan. Ehdotuksia karmivaksi joulukirjaksi 2012?
Muistan että tämä oli hyvä. Älyttömän hyvä. Mutta tässä ja nyt huomaan, etten muista juonesta oikeastaan mitään. Luin viime vuonna myös Poikani Kevinin ja katsoin Elephant elokuvan ja nyt ne kaikki ovat sekoittuneet päässäni yhdeksi isoksi mössöksi. Harmillista. Pääsenpähän nopeammin lukemaan tätä mainiota kirjaa uudestaan, kun juonenkäänteet ovat päässeet unohtumaan!
*****
Joanne Harris: Pieni suklaapuoti (Otava 2008)
Pieni suklaapuoti elokuva on nähty se viisi miljoonaa kertaa, mitä se on tullut telkkarista ja siihen päälle vielä pari kertaa DVD:ltä. Kului pitkään ennen kuin tajusin sen perustuvan samannimiseen kirjaan ja että kirjalle on vielä jatkoakin Karamellikenkien muodossa.
Pieni suklaapuoti oli mukava ja nopealukuinen tarina, mitä nyt en voinut olla vertaamatta kirjan ja elokuvan eroja. Pidin siitä miten Viannen menneisyyttä valotettiin ja jotenkin hänen ja tyttärensä tarina aukesi kirjassa paljon paremmin kuin elokuvassa. Eniten jäi hämmentämään Rouxin hämmentävän pitkään kestänyt kylmäkiskoisuus, joka ei tullut elokuvassa esiin lainkaan samalla tapaa. Eikä nyt takerruta siihen, että elokuvassa Rouxia näyttelee ihana Johnny Depp ;)
***
Turkka Hautala: Salo (Gummerus 2009)
Mikä ihme sai minut välttelemään tätä kirjaa näin pitkään!? Salo ehti olla hyllyssäni jo pidemmän aikaa, kunnes ryhdistäydyin ja tartuin kirjaan. Kai se on se epäluuloisuus suomalaisia kirjailijoita kohtaan. Välillä se nostaa melankolista päätään.
Salossa kertoja vaihtuu jokaisessa luvussa ja eri kertojien tarinat kietoutuvat kiehtovasti yhteen. Uuden luvun alkaessa sitä koittaa pähkäillä, että kukahan tämä on ja miten tämä nyt kytkeytyy edelliseen. Kovinkaan usein en jää pohtimaan kirjojen hahmoja sen pidempään, mutta näiden pienten makupalojen jälkeen jäin miettimään, että miten näille kaikille ihmisille kävi. Halusin vielä vähän lisää. Salo oli kohdallani positiivinen yllätys ja se saa kyllä aivan varmasti jäädä kirjahyllyyni odottelemaan seuraavaa lukukertaa.
****
Cormac McCarthy: Tie (WSOY 2008)
Tie on majaillut hyllyssäni jo kesästä 2010, kun ostin sen Vammalasta Vanhan kirjallisuuden päiviltä. Elokuvaversion kävin katsomassa jo elokuvateatterissa, koska rakkaani Viggo Mortensen ♥ Elokuvasta jäi hyvin vahvasti todella ahdistava tunnelma, joten kirjan lukeminen vain venyi ja venyi. Elokuvan näkeminen ehdottomasti pilasi tätä lukukokemusta. Tietyt kohdat olivat jääneet niin ahdistavina mieleeni, että kaikki keskittymiseni meni siihen, että jännitin vain niiden tulemista. Olihan tämä ihan hyvä kirja, mutta ei minulle. Liikaa maailmanlopun tunnelmia ja selviytymistaistelua. Kummallista, koska Kertomus sokeudesta (José Saramago) on kuitenkin yksi lempikirjoistani.
***
keskiviikko, 15. helmikuuta 2012
Elämäni aakkoset - M
Ihana siskoni heitti kahvipöydän ääressä ilmoille haasteen. Mitä jos molemmat kuvaisi ja skräppäisi elämänsä aakkoset. Idea oli lähtöisin Ihana-lehdestä (01/2012) ja lukaisinkin parin aukeaman jutun saman tien. En ole aiemmin toteuttanut useampaa sivua saman ajatuksen pohjalta, saati sitten kokonaista albumia. Nyt kuitenkin päädyin tilaamaan Bellesistä uuden albumin (8"x8") pelkästään elämäni aakkosia varten.
Tänään pääsin hakemaan pakettiani postista ja onnistuin löytämään vanhoista kuvistani pari käyttökelpoista. Päädyin liimailemaan ensimmäisen sivun kasaan yhdeltä istumalta. Tarkoituksena on siis keksiä jokaisesta kirjaimesta joku omaan elämään liittyvä lempparijuttu.
Valloitin ensimmäisenä kirjaimen M niin kuin Makeat herkut. Kuvasta olisi saanut myös Suklaakakun tai Kakun, mutta S ja K on jo varattu muille jutuille. Olisin voinut tuoda sokeririippuvuuteni (:D) albumiin myös Irtokarkkeina (myös yksi olemassaolevista kuvista), mutta toinen tänään löytämäni kuva oli iPod. IPodin kuva oli miljoonasti hienomman näköinen kuin läjä irtokarkkeja, joten näillä mennään. Seuraavana on siis luvassa I niin kuin iPod.
Vielä olisi shoppailtava enemmän 8"x8" kokoisia papereita. Tämänhetkiset rajoittuu hempeisiin vaaleanpunaisiin ja kukkakuvioisiin, sekä keittiöteemaisiin papereihin. Voisihan sitä tietty leikellä isompia pienemmiksi, mutta se tietää vain vinoja reunoja, kun päästetään minut ja sakset siihen touhuun.
Ehkä tämän albumin myötä täällä blogissa on enemmän skräppäysjuttuja luvassa. Peukut pystyssä, ettei tästä muodostu ikuisuusprojektia, jota välttelen vielä viidenkin vuoden päästä.
Ostoskoriin päätyi myös muutamia alennustuotteita.
Tänään pääsin hakemaan pakettiani postista ja onnistuin löytämään vanhoista kuvistani pari käyttökelpoista. Päädyin liimailemaan ensimmäisen sivun kasaan yhdeltä istumalta. Tarkoituksena on siis keksiä jokaisesta kirjaimesta joku omaan elämään liittyvä lempparijuttu.
Valloitin ensimmäisenä kirjaimen M niin kuin Makeat herkut. Kuvasta olisi saanut myös Suklaakakun tai Kakun, mutta S ja K on jo varattu muille jutuille. Olisin voinut tuoda sokeririippuvuuteni (:D) albumiin myös Irtokarkkeina (myös yksi olemassaolevista kuvista), mutta toinen tänään löytämäni kuva oli iPod. IPodin kuva oli miljoonasti hienomman näköinen kuin läjä irtokarkkeja, joten näillä mennään. Seuraavana on siis luvassa I niin kuin iPod.
Vielä olisi shoppailtava enemmän 8"x8" kokoisia papereita. Tämänhetkiset rajoittuu hempeisiin vaaleanpunaisiin ja kukkakuvioisiin, sekä keittiöteemaisiin papereihin. Voisihan sitä tietty leikellä isompia pienemmiksi, mutta se tietää vain vinoja reunoja, kun päästetään minut ja sakset siihen touhuun.
Ehkä tämän albumin myötä täällä blogissa on enemmän skräppäysjuttuja luvassa. Peukut pystyssä, ettei tästä muodostu ikuisuusprojektia, jota välttelen vielä viidenkin vuoden päästä.
perjantai, 10. helmikuuta 2012
Persepolis elokuva
Kaikki Marjane Satrapin fanit huomio! Jos jollain on vielä Persepolis elokuva näkemättä, niin telkkarit lauantai-iltana kello 22.05 YLE Teemalle. Ihana elokuva, tätä ei kannata missata ♥
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)